03.04.2024 - 27.04.2024

Elvi Rangell ja Elina Laurinen - Anna maiseman koskettaa-

Rangell ja Laurinen ovat työskennelleet yhteisellä työhuoneella 18 vuoden ajan, ja heidän teoksiaan on nähty aiemmin yhteisnäyttelyissä esim. Tallinnassa, Rovaniemellä ja Helsingissä.

- Anna maiseman koskettaa- on kaksikon viides yhteisnäyttely.

Maisemamaalaus sanana herättää varmaankin meissä jokaisessa jonkinlaisen mielikuvan teoksesta. Ympäröivän maailman ominaisuuksia, muotoja ja järjestystä on kerrottu, piirretty ja maalattu monella tavalla. Eri maanosissa on erilaisia kuvaustapoja ja -tyylejä, sekä erilaisia järjestelmiä esittää tilaa. Vähäisimpänä ei voida pitää sitä motiivia, joka näkyy maiseman kokemisen, kokemuksen käsittelemisen ja siitä kuvan tekemisen tarpeissa. Vaikka aihe onkin valtavan käytetty ja käsitelty, silti siihen tarttuvat yhä uudet maalarisukupolvet. Voisiko tämä johtua siitä, että maisemalla ja maisemamaalauksella on vanhat kytkökset ihmisten hyvinvointiin, sekä vahvat yhteydet hyvinvoinnin nykypäivään.

Elina Laurinen – Rovaniemellä syntynyt, Helsingissä asuva ja työskentelevä taidemaalari, pidetty opettaja ja valmentaja.

”Maalaustyöskentelyni on eräänlaista olemassaolon tutkimista visuaalisessa tekemisessä ja kuvien muodossa, jossa saattaa syntyä taiteen teoksia.

Näyttelyyn olen koonnut maalauksia maisemista, joissa olen viihtynyt, viipyillyt tai vaikuttunut. Havainnot alkavat elää omaa elämäänsä ja kun aikansa tuijottaa maisemaa, ei oikeastaan enää näe sitä, vaan esimerkiksi värit tai rytmin. Tässä prosessissa halusin irrottaa yksityiskohdista ja kysyä, mikä riittää maiseman kuvaamiseen.”

Elvi Rangell – helsinkiläinen taidemaalari

Kun eteeni osuivat valokuvataiteilija Elina Brotheruksen sanat: ’Kun ihminen astuu kuvaa, tila herää henkiin’, niin minussa heräsi halu lähteä maalauksissani tutkimaan asiaa.

Näissä maalauksissani olen miettinyt, miten avoimen, ’tyhjän’, maiseman kokemus muuttuu, kun sinne sijoittaa ihmisen. Rupeaako maalauksen katsoja pohtimaan maisemaa siinä olevan ihmisen näkökulmasta ja muuttuuko maiseman avaruus tämän ihmisen myötä. Mitä tunteita katsojassa herää. Tuleeko maalauksessa olevasta ihmisestä maiseman keskipiste, joka määrittää maiseman kokemuksen.

Vai onko sittenkin niin, että katsoja haluaa mieluummin olla se, joka uppoaa maisemaan ja tekee siitä omansa – ikään kuin olla ensimmäinen henkilö joka kokee tämän maiseman.

Niin paljon kysymyksiä ja ajatuksia.